tiistai 12. tammikuuta 2016

Thelonioukset kiitokseksi

Mulla se on käyny tuuri kun sattuu tuossa ojan toisella puolen asustelemaan semmonen vanhempi nainen joka tuntuu hallittevan käsityöhommelit laijasta laitaan. Se neuloo, kuttoo, virkkaa, värkkää, nyplää, ompelee ja mitä kaikkea lie osanneekaa.
Sain tuossa syksyllä synttärilahjaksi elämäni rakkauvelta kangaspuut ja mullahan heilahti oitis sormi suuhun niijen kans. Oon minä semmoset nähny van ei hajuakaa siitä miten ne toimii.
Van annas olla kun lompsin naapuriin ni sieltähän se opettaja löyty. Kerroin katelleeni kurssejaki van täynnä olivat. Hän kehasi jotta juu, ne paikat meni tunnissa. Hän on sinne menossa... Justiisa.
No ei siinä mittää, syksyn aikana viritettiin puut latinkiin ja on mulla siinä jo mattoki aluillaan. Harjottelu jatkuu sitte ku sille tuntuu. Nyt oon tukehtunu tänne lämpöseen sohvan nurkkaan.

Mutta, kun se tuo naapuri on niin avulias ja sietää tuota meijän tytärtäki melkein päivittäin (se kun sinne työntyy kyllään tuon tuosta) niin tein sille nyt sitte sukat kiitokseksi vähän kaikesta.


Näijen kanshan kävi niin, että kuttoa suhautin eka sukan melkein kerralla valamiiksi van toinenpa jäi sitte ihan aluilleen kun piti työ siirtää syrjään ja keskittyö muihin hommiin. Syyskuussa taisin alotella, että vähäsen nyt kiitokset venähti...
Nooh, nyt kun kaikki muut pakolliset niinku vaikka joulujutut saatiin pois käsistä ni oli aika jatkaa kiitoksien köyttämistä muotoonsa. 

Eihän se käsiala ollu sitte lähelleekkää sama ku ekassa. Aivan liian löysää tein ja sukasta tuli 1,5 cm liian pitkä. Voe mavon silimä! No ei kait semmosia saattanu antaa sukkien supersutkuttajalle joten purkuun meni ja eiku uuelleen. 
Nooh, kaikki meni hyvin tällä kertaa kunnes pääsin kantapään ohi ja alako poikasten Suomi-Kanada jäkispeli. Sillon meni sitte liian tiukaksi niin peli ku käsialaki. Mutta nyt en sitte ennää purkanu kun sen verran oli pienestä erosta ennää kyse. Roijasin sukat vaan naapurin ovelle ja siellä kaet on nyt tyytyväinen emäntä joka leuhkii kuulema kaikille ko hää on saanu sukat.


Malli on Thelonious Cookie A:n kirjasta sukkia. rakkaudella.
Koko S
Lanka Alize Superwash
Puikot 2,25 mm


torstai 31. joulukuuta 2015

Maakuntalapasia

Minä kait se käärin joulupaperiin parit lapaset. Aikalailla viimesille hetkille meni näijen valamistuminen. Tai noh, jäihän mulla reipas vuorokausi aikaa jotenka eihän se kiirekkää tullu.



Semmoset tuli Satakunnan lapasista. Kuvat on tavallistaki kehnompia kun hätäseen ne näppäsin. (Tämän asian suhteen tuli jo kiire ja laiskotus.)
Ohjeen lunttasin ET-lehden sivuilta. Lankana oli tuttu 7-veljestä. Puikot kokoa 3,5. 
Näistä tuli reilun kokoset eli sopivat. :)



Sitten toiset olis Lapin lapaset. Näihin tein tavallisen resorin kun mies näin ohjeisti. Mennöö kuulema mehtämiehellä pöllisavotassa lunta ranteeseen jos kovin lörtsä helema lapasella on.
Ihan ei menny niinku oppikirjoissa tämä rojekti. Kovasti koitin intarsiaa väkertää van tulihan siitä jo hirveän näkönen. Ikinä en oo ennen tehny moista eikä nämä nyt soveltunu harjottelu kappaleiksi. Niinpä päätin sitte kirjoa kuvion. No en minä sitäkää oo harrastanu van siitä huolimata parempi tuli tällä tyylillä. Elikkä peruslapaset köytin ensin ja silimukoita jäljitellen kuvio päälle.
Näihin oli apuna Punomon ohje. Näissäki 7-veljestä lankana ja puikot 3,5. 
Josko ne puuhommissa taikka vaikka pilikillä kinttaissa vähän lämmittäsi.

tiistai 29. joulukuuta 2015

Rokkitennarit ja pari muutaki tennariparia

Täällästä ollaan yhäkki vaikka vähän hilijoksiin on tullu oltuakin tovi. Instagrammissa ja F.bookissa pikkusen oon saattanu inahella. Va eläpä huoli, kotona oon ääntä pitäny senni eestä.
Joulu tuli ja onneksi meniki. Enpä saanu puoliakaan suunnitelluista lahjoista kuvottua kun tuli äkkilähtö takasin työn ääreen. No keväällähän sinne vasta piti palata van ku niin nätisti houkuttelivat ni palasin jo nyt. Jotenka, eipä nouse savu puikoista entiseen malliin. Siltikki on valamista kuitenki tullu läjä päin ja niitä pitäsi julki tuuva.
Alotetaanpa sitte. Ylläri pylläri... no tennareita TAAS!


Nämä vaaleanpunaset unelmat pääsi keikkalavoille rokkaamaan. Ainoat Reaverset joihin olen merkin virkannu. 
Woyzeckin nokkamies Mast-Urpo tykkää rokkailla villasukissa ja nahkapöksyissä. Nyt hällä on uudet keikkasukat, toiveidensa mukaset. 
Käväsin ukkokullan kans bändiä kattomassa ja olihan se hauska keikka. :)


Ja tässä sitten viimeisimmät valioyksilöt. Näihin onki veivattu nauhat myllyllä. Veikka oli siihen hommaan vaivan liian paksua ja lähikaupassa oli ainut vaihtoehto Novitan Ipana josta nauhat sitten veivasin. 
Voin kertoa, että ei tartte hetkeen tennarikuvia katella. Nyt jää tennarit tauolle (piiiitkälle sellaiselle) ja puikotellaan jotaki ihan muuta. Mää luppaan!


perjantai 6. marraskuuta 2015

Vartti ja valamista -huivi

Noh, piti kait se sitte tämähi kokkeilla. Nimittäin käsineulonta. Tällä kertaa en kyenny kaupassa ohi kävelemään siitä kohti missä on niitä paksuja lankoja ihan tätä tarkotusta varten. Nappasin mukkaan sitten yhen kerän ja heti ku kottiin koppeusin ni kokeilemaan.
Siinä mielessä narraa tuo otsikko taas, että menihän siinä nyt kauemmin ku vartti. Eka kokeilu meni purkuun. Tuli pitkä ja laiha, vähän niinku mun mies. Halusin lyhemmän ja leviämmän, vähän niinku minä. Jotenka illalla koittamaan uuelleen.
Toka koittamalla huivi synty jo siinä vartissa kun oli pohjalla tuo harjottelukierros. Päiden yhistys sitte vei vähäsen aikaa jotenka huivi valmistu ehkä 20-25 minuutissa lopunperin.

Noin, semmonen siitä tuli. Kerranki sain jonku työn ihan valmiiksikki asti iliman, että tarvi hautoa sitä sohvan nurkassa. 
Tässä oikein iloisena lähdössä hakemaan lapsia kerhosta. Uus hieno tuubihuivi naaman eessä, kalsaripipå päässä. Oikein kivasti taskutietokoneella (jota jotku käyttää puhelimena) näppäsin selhvien.


Juu elikkäs mulla oli lankoina Red Heart Grande ja Novitan Crystal. Silmukoita loin 13 ja tein koko Grande kerän loppuun. Eli pituutta ei huiville tullu kovin paljoa. Ei yllä kaksinkerron kieputeltavaksi. Mallia kattoin YouTubesta löytyneeltä videolta.


keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Tennaripläjäys

Nytpä lässäytän tennareita ruutuun usiamman parin kerralla. Näitä on saanu tuhertaa muutamat eikä yhetkää oo itelle.

 
Tässä elämäni kolmannet tennarit. Toiset vaaleenpunaset. Kokoa 39.
Puikot ja koukku oli 3,5

Neljännet tennarit koossa 34
Tein ohjeen koon 36/37 mukaan. Käytin vain pienempiä, 3mm puikkoja ja koukkua.

Sitten sain tehä "ylläritennarit" eli pääsin valittemaan ite jonku iloisen värin. Näiden uusi omistaja on iloinen ja värikäs taiteilijapersoona jotenka hulluttelin menemään. Aevan ehanat!
Nämä viidennet tekemäni tennarit on kokoa 38. Puikkelit ja koukku kokoa 3,5.
Tässä vaiheessa hommasin jo käyrän neulan millä oli paaaljon kätsympi ommella pohjat sukkiin kiinni. Ei sattunu ennää sormiinkaa.

Sitte lopuksi vielä 6. ja 7. tennarit (Jestas, oonko mää tehny jo noin monet!??!)
Koot 37 ja 38
Puikot ja se koukku 3,5

Kaikki on tehty 7-veljestä langasta ja Rean ohjeella joka löytyy siis Ravelrysta.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Rakkaovella Merenkulkijat

Tulipahan tuossa kesällä lojuttua sohvalla isännän kans sarjaputkessa. Mulla tyhjeni kesken putken puikot ja paniikkiparkasu pääsi "Mitä mää nyt kuvon??" Rakkaus tyynen rauhallisena totesi "Tee mulle sukat".
Noh toki. Ja sitten seurasi tämä normi härdelli, mikä väri, minkä näköset... Oisko tää vai tää...
Kantelin lankakeriä syli tolokulla normaaleja ukkovärejä ja ei oikein mikkää väri miellyttäny. Ohi mennen mainihin, että oishan siellä vielä keltasta ja kirkasta oranssia van en minä sitä raski kuttoo ku ei sitä ennää saa.
Mutta miehen silmät kirkastu ja toiveikkaana livautti, että se oranssi ois kyllä kiva. Minkäpä siinä sitte muun mahto ku hakkea se varjeltu kerä ja kuttoo siitä. Mallin suhteen sain vapaat käet ja kun nämä kulukijat on kuvatellu mielessä jo tovin jos toisenki ni eipä siinä ollu sen kummempaa miettimistä sitten.


Nämä töklötti monijaan viikon käsitykorin pohjalla keskeneräsinä kun piti väliin suoltaa muutamat tennarit ja parit muutki sukat van nyt kun ei tarvihe tillauksia tehä niin suopasin nämä pois puikoilta.
Mallihan oli noppee ja justiisa hyvä tehä töllöä tuijotellessa.

Tuota minun niin varjelemaa ainokaista kerää kirkasta oranssia jäi tähteeksi ruhtinaalliset 7 grammaa! Kokoa on 45 luokkaa näillä töppösillä.



Lanka 7-veljestä
Puikot 3,5mm

perjantai 28. elokuuta 2015

Makkeat polovisukat

Täällästä ollaan yhäkki ja puikothi on heilunu normaaliin tapaan. Viime aikona on vaan tullu tehtyä muutamatki parit tennareita enkä oo joka tossua viihtiny erikseen esitellä ni oonpa ollu sitte hilijaa täällä blogin puolella
No van tuli tennareiden väliin pyyntö, josko tekisin pitkät sukat ku syksyhän se tullee. Sain ite päättää värit ja mallin. Tuli tämmöset...



Rupesin suoltamaan sukkaa ja hetken matkaa tehtyäni rupesi kuola valumaan suupielestä. Mielessä pyöri vaan suklaasuklaasuklaa...
Maitosuklaata, valkosuklaata, suklaarouhetta... Myöhemmin herahteli amerikan pastillit ja lontoo rae mieleen. Sukkasethan on namuset.
Hitusen hikoilutti välillä kun ei meinannu millää keksiä mitä väriä ja kuviota seuraavaksi laittais. Nuppi suti huolella tyhjää muutaman huonosti nukutun yön jäliltä. Kovasti kyyläilin kyllä Tättähäärän ihania sukkia ja apinoisin röyhkeästi sieltä kuvioita sukkiin. Nythän Tättähäärällä on myös blogi pystytettynä: Knitting Therapy by Tättähäärä Sinne vaan ihastelemaan sukkataidetta.


Hirveän tohkeissaan olin ku sukat "valmiiksi" sain, että unohin tyystin tehä nuo narut varsiin ennen kuvaamista. :D Kun sitte hoksasin puutteen (onneksi ennen sukkien luovutusta) virkkailin nopsaan semmosen nyppysen narun. Ihan hyvinhän nuo luottas ilimanki narua.

Taisipa olla eka kerta ikinä kun tein kaksilla puikoilla sukkasia yhtä aikaa. Hitokseen oli kyllä fiksu veto, miksi en oo saattanu ennen tehä niin? Eipä pakotellu tokasukansyndrooma kun töppöset valamistu aikalailla samaa tahtia eikä tarvinu isommin muistella tekemisiään. 

Lankana oli 7-veikka ja puikot 3,5mm. Sukkiin on tehty Pöllerösukkien ohjeen mukaan joustin ja kavennukset.