keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Rakkaovella Merenkulkijat

Tulipahan tuossa kesällä lojuttua sohvalla isännän kans sarjaputkessa. Mulla tyhjeni kesken putken puikot ja paniikkiparkasu pääsi "Mitä mää nyt kuvon??" Rakkaus tyynen rauhallisena totesi "Tee mulle sukat".
Noh toki. Ja sitten seurasi tämä normi härdelli, mikä väri, minkä näköset... Oisko tää vai tää...
Kantelin lankakeriä syli tolokulla normaaleja ukkovärejä ja ei oikein mikkää väri miellyttäny. Ohi mennen mainihin, että oishan siellä vielä keltasta ja kirkasta oranssia van en minä sitä raski kuttoo ku ei sitä ennää saa.
Mutta miehen silmät kirkastu ja toiveikkaana livautti, että se oranssi ois kyllä kiva. Minkäpä siinä sitte muun mahto ku hakkea se varjeltu kerä ja kuttoo siitä. Mallin suhteen sain vapaat käet ja kun nämä kulukijat on kuvatellu mielessä jo tovin jos toisenki ni eipä siinä ollu sen kummempaa miettimistä sitten.


Nämä töklötti monijaan viikon käsitykorin pohjalla keskeneräsinä kun piti väliin suoltaa muutamat tennarit ja parit muutki sukat van nyt kun ei tarvihe tillauksia tehä niin suopasin nämä pois puikoilta.
Mallihan oli noppee ja justiisa hyvä tehä töllöä tuijotellessa.

Tuota minun niin varjelemaa ainokaista kerää kirkasta oranssia jäi tähteeksi ruhtinaalliset 7 grammaa! Kokoa on 45 luokkaa näillä töppösillä.



Lanka 7-veljestä
Puikot 3,5mm

4 kommenttia:

  1. Kaunis väri ja malli sukissa. Minullakin on noita pitkään marinoituja lankoja joita ei millään raskisi käyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Se on kyllä jännä miten niitä lankoja aina ostelee van käyttää ei raskisi. Minun ongelmana on vielä se, että ostan liian vähän pihiyksissäni eikä niitä siksikää voi kutoo kun ehkä ei riitä työhön ja kun lisääkään aina ei saa. Eipä siinä voi muuta kuin säästää niitä keriä :D

      Poista
  2. Kauniit sukat ja lutuisen ihana tarina sukkien takana <3

    VastaaPoista