On se jo kumma jos ei ala johot pyssyö ruodussa ja selevänä. Minä kuttoa näppäsin niille paijan.
Va meinasihan se alakaa jo harmittaa kun enste aattelin, että äkkiä teen. No sitä mittää äkkiä tehä, ainakaa niin äkkiä ku mitä minä aattelin. Varsinkaa kun ei anneta tehä ja joutuu muutaki puuhastelemaan.
Ja kyllä kehtasi äpöstää niin viimesen päälle ja alon eppäillä, että nyt sitä alako väärään hommaan ja virkata se ois pitäny. Van ku aattelin, että kutomalla tulis paremman näkönen.
Silimukat karkaili puikolta ja piuhan juuttaat oli jatkuvalla syötöllä solomussa. Siinä se oli hilikulla, että otan sakset ja katkon ne. Tuohi lanka oli niin kierteellä jatkuvasti ettei tosikaa.
Va ei siinä, valamiiksihan se tuli. Mitä pitemmälle eteni, sen paremmin homma tapahtu ja sen vähemmän oli kaikki solomussa. Eikä siinä nyt kauaa menny van kuitenki kauemmin ku aattelin. Van jos joku on varma ni se on varmaa, että seuraavan johon virkkaan koriaksi kyllä.
Kudoin siis piuhan ympärille putkineulosta. Silmukoita oli tuossa paksummassa osassa 4 ja ohuemmissa osissa elikkä haaran jälkeen 3 silmukkaa puikolla.
Tuo yllä oleva kuva yrittää mallata vähän kuinka homma tapahtuu. Työtähän ei käännellä vaan silmukat pukataan aina puikon toiseen päähän, lanka koukataan johdon takaa. Neulotaan silmukat ja sama uudestaan.
Haarassa jatkoin toista piuhaa pitkin ylös ja sitten poimin kylestä silmukat puikolle ja kudoin toisenki piuhan.
Siitä tuli tuon näkönen kötöstys.
Kötöstys tai ei, valamis on ja kuulokkeet sai kesänutun, luulis tarkenevan ja selevänä pysyvän.
Langaksi valikoitui Regia Fantasticon jämänyttyrä ja 2,25mm kokoset puikot nappasin keskeneräsestä sukasta kun sattus olemaan kivasti kantalappuvaiheessa ja pari puikkoa siis joutilaana käytettäväksi.
Sitte ei muuta ko jenkat soimaan.
