tiistai 31. maaliskuuta 2015

Ompeluhommia

Minä se en palijo ompelukonetta käyttele van kyllä mulla semmonen on. Hieno onki. Siis ulkokuoreltansa ainaskin. Muutoinhan se on aika perus vekotin.

Mulla oli semmonen nuorena tyttönä ostettu Singeri van jostain syystä en tullu sen kans toimeen alakuunkaan. Aina meillä oli jottai kärhämää sen kans ja niinpä me asuttiinki hyvin pitkälti asumuserossa sen koneen kans. Sillä oli turvapaikka mun siskon luona.
Nooh, sitte yhtenä päivänä läsötin vaihteeksi netissä käsi poskella kun törmäsin tuohon juhlamalli Singeriin. Ooooh! Toi on niin mun! Äkkiä lupa-anomusta rustaamaan miehelle joka sattu olemaan sopivasti mökkeilemässä. Pitäähän joka vaimolla nyt ompelukone olla (joka toimii)! No eipä se mies siihen vastaan jurputtanu jotenka tilaus vetämään. Vanhan koneen omistusoikeus siirtyi kokonaan systerille.

Kyllä mää istuin päivittelemässä tilauksen seurantaa aika tiiviisti pari päivää. Onneksi toimitus oli nopeaa ja nuori mies kiikutti koneen parissa päivässä kotiovelle (jonka raossa jo ehdin hetken roikkuakkin oottamassa). Tarkkaa muistikuvaa toimitusajasta ei oikeasti ole van uskoisin tuon pari arkipäivää olevan aika lähellä koska ei muistijälkiä kauheista odottamisesta seuranneista traumoista ole.
No niin. Elikkä mulla on siis ainaski komia kone. Jos ei muuta ni koristeena.
 
Paljon en tuota ole käytellyt, mutta joskus aina jotain kuitenkin. Ei se turhaan ole ostettu.
 
Nyt sitten minulle esitettiin toivomusta jonkinlaisesta vyölaukusta johon voi matkustellessa survoa vaikkas passin yms.  Sen voisi laittaa vaikka vaatteiden alle.
 

Enste mä aattelin, että no ompelen. Sitte alko se ompelu pelottaa kun en sitä osaa ja aattelin virkata. No ei siitä mitää tullu. Kokeilin usiammanki kerran eri tyylillä van enhän mää sitäkää lajia osannu jotenka palasin uuelleen tuohon ompeluhommaan.
Älytön pähkäily yhen yksinkertasen pussin kans. Kokeneet ompelijat varmaan ois nauranu kippurassa jos oisivat nähneet sen mun suunnittelun ja pähkäilyn...

Nooh, kuitenki sain kaavat raapustettua ja materiaalit löyty omista jemmoista kun hetken tonki.
 

Kangas on joku hukkapala jostain. Vetoketju vähän käytetyistä housuista. Vuorikangas tyttären pieneks käyneestä puserosta ja vyö... Emmä muista mihin se kuuluu ni sitä ei varmaan tartte. Käyttämätön se ainakin oli. Klipsukin löyty vanhoista kurahousuista.


Kyllä siihen passi mahtuu ja vähän muutakin. Onhan se vähän semmonen kötöstys, mutta silti olen kyllä ittestäni ylypee ko suht hienosti onnistuin :)

torstai 26. maaliskuuta 2015

Aktiiviset avaruussukat

Raitasukkaa pukkaa. Tai pukkasi aikoja sitten van nyt vasta päättelin. Se hankalin osuus vissiin vaikka pääteltäviä lankoja oli oikeestaan vaan yks sukassaan. Ruukaan päätellä pätkät neuleeseen työn edetessä. Laiskan keino...


Meijän kylän lankakaupassa oli tarjouksessa tätä Regian "avaruuslankaa" ni määhä sitte aattelin testata kun joku sitä on kehassu joskus jossai. Mukavahan tuota oli kuttoo ainaki.
Sitte mää testailin myös uusia hiilikuitusia puikkoja. Karbonz nimeltään. Neki ostin testiin.
En minä nyt kauheesti lähtis hehkuttamaan niijen ylellisyyttä enkä tunne pakottavaa tarvetta saaha niitä lisää. Mieli kyllä noiden suhteen heitteli päivittäin. Välillä ne oli hirmu upeet ja välillä ei sitte yhtää hohdokkaat. Kärkien liitoskohassa on semmonen minipykälä joka ei kyllä oikeesti haittaa kutomista van kumminki se ärsytti. Toistaseksi heiluttelen nuita mun koivuhalakoja. Voi se tietenni olla, että joskus kun on semmonen oikein varakas olo ni ostan sitte toisetki hiilikuidut.


Nii että melekeen perustöppöstä pukkaili siis. Paitsi että kavennukset keikahti pohjaan.
Mullon tuolla edelleen kesken ne kirjoneulesukat ja niissä tullee pohjaan kavennukset. Aattelinpa sitte kokkeilla sammaa näihinki.



Onhan se silleesti kivan näköstä, että raidat pysyy sivuilla siistinä eikä kyllä jalassakaa hoksaa, että missä ne kavennukset nyt sitte on ennen ku kahtoo. Niin jotta mikä jottei näinki vois tehä.

Kavennus tehdään siis niin, että eka puikon alussa 1o sitten 2o yhteen. Sutkutellaan kierros lähes loppuun kunnes viimosen puikon lopussa on jäljellä 3 silmukkaa. Tehdään ylivetokavennus (taikka vaikka takareunoista yhteen taikka vaikkapa nostetaan silmukat yksi kerrallaan oikealle puikolle kääntäen ne samalla ja sitten palautetaan ne käännettyinä vasemmalle ja neulotaan takareunoista yhteen) ja sitte viimeinen silmukka oikein.
Kavennukset tekastaan joka toinen kiekka kunnes jäljellä on sopivasti silmukoita.
Näissäkin on käytettynä samaa jippoa kuin pojanki raitasukissa tuon värinvaihon kans.


Lanka Regia Active
Puikot 2,5mm
Malli oman nupin tuotosta

Näillä mennään!

torstai 5. maaliskuuta 2015

Ylläripylläri Olga-sukat ystävälle

Nytpä se neuloosi ja kutomisen vimma teki paluun! Oon parpattanu jo tovin kun ei niitä puikkoja oo huvittanu käsissä paljon piellä. Jopa siivous on maistunu paremmin! Onpahan tullu jynssättyä paikka jos toinenkin puhtaammaksi. Mies tosin kerkesi jo huolestua, että mikä se vaimolla on hätänä.
Van sittenpä ku hoksasin, että hommalla ois joku tarkotus ja ihan pikkunen kiirekki ois ni johan rupes lankaa taas kulumaan.
Siitä vimmasta syntyi Olgat.


Ystävättäreni on ollu mulle hyvä, auttaa, passaa ja kuuntelee. Hänet halusin nyt yllättää kun treffit oli sovittuna viikonlopuksi. Pitkästä aikaa kälätysiltamat tiedossa. Aikaa oli reipas pari päivää ja mallin piti olla siis helppo. Ihan perustöppöset ei tietenkää käy jotenka valitsin tutun Olgan. Joskus tehny ennenki ja muistikuva oli, ettei ne vaikeat olleet.
Värikysymys... No ekana tuli ystävättären auto mieleen ja se oli sitten siinä. Ei muuta ku puikot sauhuamaan.


Saaja oli tyytyväinen ylläriin. Hänkin tykkää nimittäin villasukkia kuluttaa kesät ja talvet ympäriinsä. 
Lupasin tehä hälle toisetki sukat, ehkä jo ensi treffeille :)


Lanka oli 7-veljestä
Puikot 3,5mm kuutiot

Minä muokkasin ohjetta sen verran, että silmukoita oli puikollaan 14. Minun makuun sillä 16s/puikko tulee liian lörtsä varsi. Nilkassa kavensin 12 silmukkaan/puikko.