sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Lovejoy-neuletakki


Aikamoista. Meikä teki villatakin. Pitkän villatakin. Siinä on palamikoitaki. En ois tätäkää uskonu kun minä oon enempi nuijen pienten töijen ystävä. Ei taho maltti piisata juuri sukkia isompiin hommiin.
Tänään kävin sitten näpsimässä muutaman selffien. Heleppoa ku heinän teko tuo ittensä kuvaaminen. 
Minä kun oon kova panostamaan kuvien laatuun niin näissäkin nyt sitten näyttää lähinnä sille niinku emäntä ois eksyny matkalla navetalle... 
Ja koska mulla on joka päivä huono tukkapäivä ni keksin lätkästä pipon päähän jota en muuten ole täällä tainnut edes esitellä. Se on "popparipipo" eli Urban Jungle Beanie ja ohjeen suomennettuna löysin Pipon ytimestä blogista. Muistiinpanojeni mukaan oon tehny sen jo kolme vuotta sitten. Lanka Alize Mississippi.





Minä sain villalankaa äiskältä jos kuin monta killoo tässä taannoin. Hää oli sattunu oikiaan aikaan oikiaan paikkaan ja soitteli mulle. Joskus on ollu lampaita eräällä emännällä joiden villoista hän on kehruuttanu lankoja. Emäntä kuitenkin on jo nukkunut pois ja perikunta halusi lahjoittaa valtavat määrät villalankoja pois. Äiti toi sitten minulle älyttömästi, piti itsellään jonkun verran ja taisi siskonsakkin osansa saada. Niin ahne ei ollut, että olisi kaiken kyytiin lastannut vaan jätti osan myös muille käsityöläisille käytettäväksi. 
Yhden villasäkin kyljessä lukee Ylihärmän kehräämö joten siellä lienee villat naruiksi taijottu.
Näyttää sille, että olen alkanut käyttää lankoja nyt semmosiin töihin joiden en usko ikinä valmistuvan. Ekat vyyhdit kulutin Kalevala peittoon (joka on vielä -kin kesken) ja se homma näyttikin maistuvan niin, että alotin kaks muutakin Kalevala peittoa siihen rinnalle. Olen aika varma, että valmiiksi nuo tulee ehkäpä jo tänä vuonna.

Sitten tämä takki. Alotin sen jo viime vuonna, mutta se jäi kesken silloin. Kaivoin sen nyt esille ja rupesin töihin. Vähän aikaa kudottua hokasin, ee sunkaa tämä mahu kyllä itelle ainakaa päälle... Noinkohan kannattanee lankaa säästää ja tehä pienintä kokoa? Pistin takin purkuun ja alotin alusta. Pistin tällä kertaa reilusti pari kokoa isomman eli koko M ja puikotkin vaihoin paksumpiin.
Tommonen siitä sitten tuli.


Ruskeaa lankaa oli rajotetusti, kuus vyyhtiä. Ajattelin sitten kutoa takin niin pitkäksi ku lankaa riittää. Tein hihatkin hyvissä ajon valmiiksi, että tulevat samalla värillä kuin muu takki. Helman ja nappilistat tein sitten tummemmalla ruskealla. Siitä en oikein tykänny kun on aika kovaa ja karkeaa lankaa. Mutta jospa se menis vaikka tökerön näköstä onkin.
Napit löysin Paapon putiikista.

Lankaa kului n. 690g
Puikot 5 mm ja 5,5 mm pyöröt
Ohje Lovejoy neuletakki, Ilona Korhonen & Jenni Österman: Neulekirja Tähkäpää ja muut lempineuleet

Hoksasin joku viikko sitten, että bloggeri ei oo aikoihin mulle kertonu jos joku kommentoi. Niinpä on sitten muutamat kommentit menneet ohi, mutta nyt nekin on lueskeltu 😊

lauantai 25. elokuuta 2018

Narureppu vanhasta tyynyliinasta

Meijän rimpessa on alottanu koulu-urakan. Ajattelin sitten tehä hälle jumppakassin ja sain ahaa elämyksen tutkia hiukan lakanavarastoa tätä varten. Löysin tyynyliinan joka on kyllä jo aika kulahtanu.
Rimpessalle esittelin sitten silmät kiiluen, että kato, mää teen tästä sulle jumppakassin. No mitäs sanoo rimpessa? "Hyi, tuo on ruma. Emmä tommosta halua" Ööööö täääh? Ja höh. Kerroin, että tällä tyynyliinalla on meidän perheen kaikki vauvat nukkuneet. Teinijuipista lähtien. Rimpessan silmät alko hiukan jo kirkastua ja lupa tuli kankaan käytölle.


Minähän en kummonen ompelija ole edelleenkään. Pitäisi suristella vähän enemmän, että oppisi lajin. Nyt olen saanu kumminki tuunattua itelleni ompelupöyän käyttämällä vanahoja laatikostoja ja kaapin ovea... Eihän se raponen oo van asiasa ajjaa ja konneet on nyt aina saapusalla, käyttövalamiina.
Van se reppu... Omasta päästä en tietenkää lähteny sohottammaan vaan löysin käyttökeleposen ohjeen Tostnoivaa -blogista.
Hiukkasen jouvuin kyllä muokkaamaan kun mun kangas riitti vain väärinpäin... Eli kuva ois tullu kylelleen jotenka mä huristelin kahesta kappaleesta tämän repun. Tostnoivaan reppuhan on yhestä palasta ommeltu.


Sitte ohjetta ois kannattanu nouvattaa. Mun nauhakuja on noin puolet kaposempi ku mitä ois kuulunu. Mitä lie aivorupsuja taas päästelly kun se piti nuin kappeaksi tehä. Ei kait sinä muuten van oli vähän työlästä pujotella narut paikolleen. Naruiksi päätyi 140 cm pitkät kengännauhat jotka jostai alelaarista olen joskustaina ostanu.
Rimpessalta kyselin sirkkojen väriä, punaset vai vaaleenpunaset ja kuten näätte ni molempia! Miksen minä ällyö tehä nuin kun yritän kahen värin väliltä valita 😕


Repun kulmiin tuli vahvikkeeksi kangaspalat niin kestääpähän paremmin käytössä. Nuokin palat on teinin vanhoista tuulihousuista.



No kun reppu sitten oli valmis niin rimpessa sitä katteli hiukan vaisusti, että juu-u, mutta se kaipais hänen mielestä vähän jotain blingblingiä.
Okei. Muistelin ostaneeni joskus taannoin Lidlistä kangasvärejä joissa tais olla kimalletta. No kyllä, hamstraus kannattaa! Kimalleliimojahan ne oli ja tarkotettu justiinsa tekstiilikäyttöön. Ei muuta ku sopostamaan sitten vaan. Kun liimat oli kuivuneet niin lopultakin sain hyväksyvän katseen pikkuihmiseltä. Nyt se on hyvä!

lauantai 11. elokuuta 2018

Avaruuslangasta sukat

No niin. Ukkelipukkeli sai toisetki sukat. Kun semmosetkin oli tuolla lootassa kesken ja alotettu jo joskus viime syksynä. En kyllä muista miksi ne kesken jätin... Nyt ne kummiski on valamiit.


Koska lankaa oli rajallinen määrä enkä kehtaa sitä kaupasta lissää hakkee enkä tiijä varmaksi saakosta ees niin käytin taktiikkana varpaista varteen ja kahta kerralla. Itelle varmaan alunperin aattelin niistä langoista sukkia tehä joten menekki on hieman suurempi koon 45 töppösiin.
En hallihe tuota tekniikkaa kovinkaa hyvin joten ohjetta piti luntata kirjasta "Varpaista varteen"


Lankana oli tosiaan Regian Active "avaruuslanka" jossa on käytetty NASA:n astronauteille kehitettyä Outlast-teknologiaa. Phase-Change-Material (PCM) ottaa lämmön talteen ja vapauttaa sen tarvittaessa.
 Raitoja pukkasin tulemaan ilman suunnitelmaa. Lykkäsin vähän harmaan jämiä sekaan kun en tienny tuon turkoosinkaa riittosuutta kun sitä oli vain yksi kerä. Mutta eihän se huono idea ollu. Vähän harmaata seassa näyttää ihan kivalle.


Malli vedetty hatusta, pohjana perus sukat Melissa Morgan-Oakesin Varpaista varteen kirjan oppien mukaan
Lanka Regia Active (147g, koko 45)
Puikot 2,5 mm, 100 cm pyöröt

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Kalajoki sukat jälleen

Olipa kerran emäntä joka teki ukolleen Kalajoki sukat. Sitten tämä emäntä hommasi koiranpennun joka söi ne sukat. Tämän jälkeen emäntä keräili hermojaan ja sukan jäänteet pökäleinä pihalta ja mietti mitähän kaikkea tuosta koirasta voiskaan tehdä... Pitäisi vaan ensin opetella kehräämään... Tuosta pohjavillasta saisi varmasti pehmoset tumput...
Isäntä oli kovin harmissaan, olivathan ne hänen parhaat sukkansa.

Noh, tämä ei ollut valitettavasti satua vaan totisinta totta. Tein miehelle Kalajoet aikoinaan ja eihän se monesti ehtiny niitä pitämään kun pikkuinen koiranpenikka ne oli löytäny ja pistelly poskeensa. Jäljelle jäi vain kärki ja resori... Vissiin tuoki koira tykkäsi Zauberballista...
Mies halusi uuet samanlaiset ja samasta langasta. Mulla sitä pari kerää sattu olemaan ja yhistinpä sitten ne ja sain aikaseksi tämmöset...


Alulle laitoin nämä jo viime vuonna, mutta jotensakki ei intoa piisannu tehä ja sitten tuli se virkkausbuumikin.
Nyt kummiski miekkonen rupesi muistuttelemaan vähän joka välissä, että ei oo sukkia näkyny...
Koirakin on hengissä, kasvanu vähän ja jättäny aika kivasti sukat rauhaan, enää ei koivin reikäsiä sukkia ole löytynyt, ainakaan paljoa.
Perskuta, jotta virkkuurauha laskeutuisi jälleen taloon ni juhannuksena istuin sitten kannikoillani ja kuttoa sutkutin sukat. Varulta oon sen jälkeen parit muutkin hälle tehny josko se antasi sitten vähän aikaa taas virkata. Turha toivohan se on, van aina voipi yrittää. Hää ku näkkee minussa hyvän käsityöläisen ni ideoita kyllä satelee tuutin täydeltä, mitäs kaikkea hälle vois tehä. Mukavahan se tietenkin on ku jollekki mun räpöstykset kelepaa. (Ossais vaan toteuttaa...)



Ohje Kalajoki, Tiina Partanen
Puikot 2,5 mm
Lanka Zauberball (103g koko 45)

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Unelmien Puutarha -peitto valmistui

Aa että! Jestas, että kehtovaapa olla hyvä mieli! Sain ihan valmiiksi ekan peittoni! Ikinä! Wuhuu!
Minä joka en ikkään oo oikein virkkaillu...


Mullahan on tuolla kolome Kalevala peittoa kesken... Niitä virkkailin, mutta nepä sai jäähä kun satuin eräänä hämäränä iltana puoli nukuksissani eksymään Lankamaailman sivuille ihan vaan jotain lankaa ettimään oisko siellä. Oli siellä, en vain ennää muista mitä mä etin...
Noh, siellä tuli vastaan mainos Unelmien Puutarha CAL -lankapaketista. Niin että mitäkä? Vilkasin mistä on kysymys ja totesin, että pirskatti kun sehän alkas seuraavalla viikolla uus peittorojekti! 
Ihan vahingossa klikkasin Karnevaali paketin ostoskoriin. Pikkusen nolotti mennä isännälle tunnustamaan, että sattu nyt pikku vahinko.



Paloja on peitossa kuus erilaista ja jokaista palasta tulee kaksi. Melekosta siperrystähän palat on, mutta kun tässä on tullu sitä Kalevala peittoa tehtyä niin oli aika tuttua huttua ja ohjeet oli minulle suht selevää pässinlihhaa.
Peitto on kyllä virheitä pullollaan van ei niitä hoksaa ja kun en ennää sitä paitsi ees muista mitä ne virheet mahto olla ni ei kirvele silimiäkkää.


Palojen yhistely alko pikkusilla Hortensioilla. Sitten sivut yhteen Nuppuja liitoksella.


Lopuksi reuna. Tosin mun reunasta ei tullu värikartan mukanen kun ei paketin langat riittäneet. Sinisiä mulla jäi kokonaiset kerät tähteeksi, mutta ei vadelman punasta kuin pikku nöttönen. Tuohon pinkin tilalle ois pitäny laittaa vadelman punasta ja viimenen kiekka ois pitäny olla pinkillä, van minä laiton harmaaksi. Eikö soo ihan hyvä nuinnnii?

Ohjeiden suunnittelija on Anne Vierimaa / Anceliga Design. Peittoprojekti löytyy täältä: http://www.anceliga.fi/unelmien-puutarha-cal

Lanka Hjertegarn Cotton nr. 8
Koukku 3 mm ja reunaan 2,5 mm

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Toukokuun sukat -Holey Butterflies

Heipä hei...
Toukokuu tuli ja kohtahan sehi on jo menny. Blogista aika siirrellä hämähäkin seitit syrjään ja hätistellä raatokärpäset. Eipästä oo koppeunu naputtelemaan vaikka ois muka nuita vanhoja juttuja tuolla tehtynä ja ne kirjaamatta.
Huhtikuun sukat on somasti puikoilla olleet jo ömm... viime vuojesta asti. Niissä on valmiina 10 cm vartta jos pari senttiä saapi liijotella. Että siihen katkesi sukkaputki sitten sen kalenterin osalta. Joulukuussakohan lienen sukkapuikkoja kolistellu viimeksi? Fasepuukin ja instarammin seuraajat on saattaneet pistää merkille, että täällä yhäkki vaan virkataan peittoja. Mutta hei, kohta on yks peitto aikusten oikeesti valamis!!! Se on kasattu ja reunoja jo värkkään.
Ja niin, koska uutta ei oo mistä esitellä ni kaivellaan vanhoja. Eli Niina Laitisen sukkakalenterilla jatketaan vuojelta 2015. Toukokuun Holey Butterflies.



Eipä näistä ihmeitä muistoja ole. Käärin ne lahjapaperiin joulun alla ja olen nähny ne saajan jalassa myöhemmin, että hyvin meni.
Jälleen helppo malli ja 3,5 puikoilla mulla tuli väljähköt sukat. 

Näihin löytyy maksutonkin ohje Ravelrysta. Linkaan lopuksi.
Sukkakalenterin voi hankkia Niina Laitinen Designs - sivuilta. 



Lanka 7-Veljestä (107 g koko n. 39-40)
Puikot 3,5 mm

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Maaliskuun Paulat

Vanhoja jälleen kaivellaan silläki uhalla, että tikulla silimiin sörkitään...
Tässä ei ole tainnu joulun jälkeen juurikaan uutta syntyä kun olen virkannu vaan Kalevala peittoihin ruutuja. Hitaasti, todella hitaasti, mutta varmasti... Ihan varmasti... Saanen hieman itselleni vakuutella.
Oikeastaan tuntuu, ettei sukkapuikkoihin ole huvittanu koskea ollenkaan tai sitten on pelko kakattimessa, että jos otan sukkapuikot esiin niin ei tule peitot valmiiksi koska sitten ne puikot vie virkkuuhalut. Mutta toisaalta jos haluaisin pitää tämän linjan, että julkaseisin joka kuukausi "kuukauden sukat" niin sitten ois kyllä pakko vähän kutoa kun puuttuu huhtikuun sukat... Mnjoo. Eipä oteta ressiä siitä, aina voi muuttaa suunnitelmia!

Ennen joulua valmistu sukkakalenterista kolmannet sukat, Paulat. Joululahjaksi nämäkin meni.


Elikkä Niina Laitisen sukkakalenteriahan  tässä edelleen läpi käydään vuodelta 2015 ja tässä ne maaliskuun sukat. Kalenteria saa erittäin huokeaan hintaan, linkki löytyy alhaalta Niinan sivuille.
Lankana jälleen Socki. Värejä en lähteny todellakaan tasaamaan joten eripariparillisilla mennään. Kuka tuota nyt huomaa jos vähän raidat menee eri tahtia?




Nappipaniikki meinasi iskeä vähän ennen joulua kun tokihan se nyt piti viime tinkaan jättää/unohtaa tuo nappien hankkiminen. Siinä sitten kerran lähikaupoilla poukkoillessa muistin tarkistaa nappitarjontaa ja löysin tommosia puisia nappeja askarteluosastolta. Nehän on justiinsa oikean värisiäkin! 
Hyvät tuli, oisin voinu pitää nämä sukat kyllä itekki.

Lanka Adlibris Socki (134 g, koko 37-38)
Puikot 3,5 mm

lauantai 3. helmikuuta 2018

Helemikuun Maariat


Kalenterisukkaputki jatkui Maarioilla. Simppeli malli. Nämäkin töppöset valmistu marraskuussa ja käärin ne pakettiin jouluksi.
Näistä tuli kyllä aika hempeenlempeenällötyksenihanat. Ällömakeeta vaahtokarkkia...

Mun sukkapuikot on edelleen telakalla. Mulla on viuhunu virkkuukoukku kaiket vapaat ja edelleen köytän Kalevala peittoa. Nyt niitä on valmistumassa jo kolme (!!!)
Lyhyestä virsi kaunis ja palaan taas koukun ääreen...





Lanka 7-Veljestä Raita (koko 38-39, 100 g)
Puikot 3,5 mm

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Tammikuun sukat

Olin heittäny jo kirveen kaivoon ja sukkapuikot nurkkaan marraskuussa kun ajattelin, että jäipä tänä vuonna lahjat kutomatta jouluksi. Kättä pikkasen leikeltiin marraskuussa.
Olipahan hyvä, etten niitä puikkoja sinne kaivoon viskannu! Munhan tartti ootella vaan kolme päivää leikkauksen jälkeen ja pääsin jo kutomaan!
Siispä kävin keräilemässä puikot nurkasta ja tuumasta toimeen. Piti saaha jottain heleppoo ja noppeeta. Sain kallooni idean poikasen alakaa kutomaan Sukkakalenteria vuodelta 2015. Lie aikahi, johan tuo on hautunu muutaman vuojen...

Tässäpä siis Niina Laitisen kalenterista ekat sukat.



Langaksi nappasin Adlibriksen Sockia jota en ikkään ennen oo kokeillukkaa. Minkähä takkie sitä nuita kirjavia aina hommaa kun ei niistä mittää ossaa koskaa tehä? Nyt kummiski päätin kokkeilla mimmoset niistä tulis.
Lanka on miellyttävämmän tuntosta ku mitä veikka. Pehmeempää, sileempää ja jälki tasasempaa. Kestävyyestä mullei oo hajjuokaa. Kertokoon joku joka on vainun saanu...

 

Malli Diamonds In A Row Sukkakalenteri 2015, Niina Laitinen 
Lanka Adlibris Socki (94g, koko 38-39)
Puikot 3,5 mm

tiistai 26. joulukuuta 2017

Kesävoi-sukat rimpessalle


Syksyllä tein votakalla rimpessalle uuvet villasukat. Talavi uhkaili tulla ja kummiski on taas villasukat hukassa sitten kun niitä tarvihtoo. Käen ulottuvilla loju Tähkäpää ja muut lemipineuleet kirja. Siitä vaan eka ohje tenavien sukille esille ja kutomaan.
Nooh, syyskuun ekana päivänä nämä sukat oli valamiit. Taikka päättelyä vaille valamiit. Eipästä kiirettä ennää sukille ollukkaa ja päättelyhommelit tuli tehtyä vasta nyt talaven kynnyksellä.
Eipästä kiirettä vieläkää oo näille sukille, kertaakaan ei oo käytössä nimittäin olleet.



Sukathan oli simppelit tehä. Heleppo ja yksinkertanen kuvio.

Ohje Kesävoi-sukat kirjasta Neulekirja Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka Nalle Taika (54g koko 29-32)
Puikot 2,25 mm

perjantai 8. joulukuuta 2017

Tonttuovi

Rimpessa kertoi, että naapurin emäntä oli kerran haaveillu tonttuovesta. Nooh, sainpahan päähäni sitten askarrella hälle semmosen. Rimpessa kantaa millon mitäki koruista käsitöihin sieltä kotiin niin onpahan joskus nyt sitten jotain viemistäkin.

Taustalle pääsi kuikkimaan isännän ekoja sorvaustöitäkin.

Kaivelin Fimot esille ja yritin muovailla ovelle vähän juttuja. Muuten tein käsin muut koristeet, mutta lumihiutaleet tein silikonimuotilla. Ylisuuren luudan vartena on tikkaritikku jota maalailin ja josta maalit näyttää rapisevan heti poiskin... Kuusessa on helmi tähtenä joten sitä en massasta tehnyt. Enkä oveen nuppiakaan, sekin on helmi.
Tikapuihin on käytetty narua ja maalattuja hammastikkuja. Tytär hoiti niiden maalaamisen samoten ku oveen käytettyjen jätskitikkujenkin maalauksen.
Ovea ympäröi sitten ihan vaan munakennosta leikellyt palaset joihin hiukan sipasin väriä leimasimesta.
Kuulemani perusteella naapurissa oli emäntä ollu hyvinkin innoissaan uudesta pienestä ovestaan.
 

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Heijastus sukat

Eistä taas kiireellä oo pilalle pistetty tätäkää työtä. Muista keinoista ei välitetä jos pilalla ovat.
Noin puolitoista vuotta kesti näijen sukkien kutominen. Ja muutaman kuukauen näköjään kesti myös niijen kuvaaminen.


Tutustuin ekaa kertaa nyt sitten tähän virolaiseen ruusuilutekniikkaan. Suomeksi en kyllä kauheesti mittää löytäny tuolla haulla van kun näpytteli kuukkeliin tai vaikka pinterestiin, että roosimine tai roositud ni jopa läjähti kuvia ruutuun.
Tämä oli ihan hauskaa ja helppoa, mutta jostain tuntemattomasta syystä eipä taas sukat edenneet vaan jäivät oottelemaan pitkäksi toviksi kutojaansa.


 

Kantapäässä kavennukset tuli pohjan puolelle ja tuotti vähän pään rapsuttelua. Mielestäni ohjeessa oli jotain hämärää ja asiahan selvisi kysymällä suunnittelijalta iteltään. Sain Pirjo Iivosen kiinni tosi nopsaan Facebookin Unelmien silmukat sivun kautta. Kavenneltaessa 4. puikon kavennus tulee silmukan verran eri kohtaan. No siis eihän tämä mikkää iso juttu ole eikä ois mihinkää näkyny ohjeenki mukaan tehtynä. Sitä vaan joskus takertuu tämmösiin pikku sivuseikkoihin.



 

Myös lavan kaaviot oli ainakin minun kirjassa vaihtaneet paikkaansa. Eli kaavio 3 on vasen sukka ja kaavio 4 oikea. Tähän onneksi törmäsin ennen kuin aloin kuvioita tehä kun etin mahollista korjausta ohjeeseen kantapään kohalla.
 Nyt sitte saapi nähä jääkö nämä ommiin kinttuihin vai laittasko etteen päin, vaikka joulupukin matkaan. Löytänekkö se sukille jalat. Liekkö menny mielenkiinto sitte kun muhivat niin tuhottoman kauan, ettei ennää ihteä jostai syystä kiinnosta vaikka nätithän nämä on.




Ohje Heijastus kirjasta Unelmien silmukat, Pirjo Iivonen
Lanka Heritage Cascade Yarns, 74 g, koko 37
Puikot 2,25 mm


sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Karhusukat

Nyt on ollunna meleko hilijasta vähän joka tuutissa vaikka oon kait minä koittanu kötöstää yhtä ja toista kasaan. Liekkö paritki töppöset melekeen valamiina. Ne pitäs päätellä ja kuvata.
Isännällekki votakalla sutkutin sukat raevuu hommiin van ne valamistu niin viime tipassa, että käsistä hävisivät ennen ku ehti näpsiä kuvia. Kahtoa josko niistä vielä sais kuvia vaikka ovat jo pariki reissua käyneet....
Mutta nyt sitte sain kunnian auttaa Joulupukkia ja ehin pari kuvaa ottaa. Tosin kamerasta oli tietenki akku loppu... Otin sitten kännykällä. Enkä ees vaivautunu kuvia muokkaamaan.



Karhut tein koossa 43. 
Lankana 7-veljestä ja mustaa meni toista kerää.
Puikot oli 3,5

Takana kulkee koko matkalta 2o, 1n joustin kantapäähän asti.
Googlettelemalla nappasin karhun kuvan netistä. Taisi olla täältä
Muistiinpanot ei oo nyt saapusalla niin jospa en kovin paljon väärää tietoa levitelly.
(Tämänki kirjotuksen yritän saaha kännykällä tehtyä ni saapa nähä tullooko tarvista)

Muoks. Muistiinpanoista lisättäköön tuiki tarpeellista tietoa: Varressa silmukoita 63. Lapaosassa 56s.
 


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Ommeltuja laukkuja, kasseja, pussukoita, kässäveskoja

Nyt läsähtää läjä monen moisia laukkuja ja pussukoita. Minoon ommellu.



Heinäkuun alussa kaivelin ompelukoneen esille ja levittelin kirpparilöytöjä näkösälle jos niistä jotain laukkua vaikka kokeilis värkätä. Sain aikaseksi tämmösen "OE-laukun". Facebookin Ompeluelämää ryhmän tiedostoista sen kaavan ja ohjeen joskus vuosia sitten olen tulostellu, mutta nyt vasta toteutin.
Kässäpussi siitä nyt sitte tuli. Tällä hetkellä sisältää ikuisuusprojektin elikkäs villatakin. Veikkaan, ettei se valmistu tänä eikä enskää vuonna. Eipä siinä, joutusi kyllä isompaan kassiin senkin vaihtamaan jos se sattuis edistymään.
Tuli muuten tuosta laukusta pienempi ku mitä kaava ja ohje käski. Mulla ei tuo kangaspala ollu tarpeeksi iso siihen kassiin niin pienensin sitten vähän. Pyllylleenhän se oli mennä eikä suuaukkoa kovin isoa jälelle jääny. Täytyy joskus tehä uus, oikeilla mitoilla.




No koira peeveli se jälleen kerran teki tuhojaan. Eistoo rääpyö sontimassa käyä kun jo on työ purettu ja lankakerä sotkettu lattielle. Kiitos riittää jo. Eilen kaivelin taas ne kirppiskankaat esiin ja huristelin laukun. Ehkä nyt kerkiän käyä vessassa ennen kun on kassi ehitty purkaa. Voipihan se olla, että tuosta kassista katoaa nuo nauhat kun ovat nahkaa. Semmosta köyttä sattu käsiin ekana joten pistin sitä uhallaki.
Siellä näpöttää nyt kassin pohjalla sotkunen lankakerä ja tyttärelle sukan tekele viittä vaille valamiina.
Tälle kassille löytyy ohje Pink Penguinin sivuilta.





Tänään kävin kaivelemassa vaatehuoneesta tuliterän pussilakanan. Se on vuosia hyllyssä tököttäny pakkauksessaan joten ei sitä sitte vissiin tarvi. Niinpä näytin sille leikkuuvekotinta. Siitä oliki heleppo leikata osat kun sai samalla kertaa kaikki sen kummempia miettimättä. Pussilakanassa oli toinen puoli erivärinen joten se käypi vallan mainioisti vuorikankaaksi.
Pussukka oli nopea ja helppo hurauttaa. Jopa mulle.


Tämän kässäpussin ohje löytyy Tilkkureppu blogista.





Sitten huitasin vielä muovipussikassin samasta pussilakanasta. Heinäkuun alussa ompelin tuon toisen ja olen jo sitä sen verran muistanu kaupassa käyttää, että se on oikein hyvä. Ongelmana on nyt vaan, ettei ne kauppakassit koskaan siellä kaupassa ole mukana. Sitä kun ei niitä älyä aamulla töihin lähtiissä mukkaan ottaa ja kaupan kautta kotiin hurauttaa niin nepä on sitten aina kotona. 
Nämä kauppakassit on tehty muovipussin kaavalla. Ohjekki tälle on PamPaun blogissa.




No sitten, lopuksi viimenen työ. Tätä en ite tehny vaan eskarilaiseni.
Meinasin pökrätä kateudesta kun onhan tämä vaan ihana!
Rimpessa sai synttärilahjaksi siis mummulta kankaita joihin minen uskaltanu koskea vaikka mieli ois tehny. Iltapäivällä rimpessa tuli kyselemään, että voisko hän nyt kaivaa ne kankaat esille ja minähän lupasin kun konekki on sopivasti valmiudessa. 
Sen verran autoin, että leikkasin kankaat ja silittelin. Kohdistelin osia paikoilleen. Tyttö hoiti kaiken ompelemisen ite. Eka kertaa oikealla ompelukoneella. Ai että, on tainnu likka periä mummulta ompelijan lahjat.
Kassista tuli niiiiin hieno!! Mun nyssäkät näyttää tämän rinnalla tosi surkeilta ja apeilta.
Idea napattiin tytön lahjapaketissa olleesta Intona ompeluun -kirjasta. Kankaat valitsi tyttö tietenkin ite ja kahvat halusi laittaa toisen toisinpäin.