lauantai 25. elokuuta 2018

Narureppu vanhasta tyynyliinasta

Meijän rimpessa on alottanu koulu-urakan. Ajattelin sitten tehä hälle jumppakassin ja sain ahaa elämyksen tutkia hiukan lakanavarastoa tätä varten. Löysin tyynyliinan joka on kyllä jo aika kulahtanu.
Rimpessalle esittelin sitten silmät kiiluen, että kato, mää teen tästä sulle jumppakassin. No mitäs sanoo rimpessa? "Hyi, tuo on ruma. Emmä tommosta halua" Ööööö täääh? Ja höh. Kerroin, että tällä tyynyliinalla on meidän perheen kaikki vauvat nukkuneet. Teinijuipista lähtien. Rimpessan silmät alko hiukan jo kirkastua ja lupa tuli kankaan käytölle.


Minähän en kummonen ompelija ole edelleenkään. Pitäisi suristella vähän enemmän, että oppisi lajin. Nyt olen saanu kumminki tuunattua itelleni ompelupöyän käyttämällä vanahoja laatikostoja ja kaapin ovea... Eihän se raponen oo van asiasa ajjaa ja konneet on nyt aina saapusalla, käyttövalamiina.
Van se reppu... Omasta päästä en tietenkää lähteny sohottammaan vaan löysin käyttökeleposen ohjeen Tostnoivaa -blogista.
Hiukkasen jouvuin kyllä muokkaamaan kun mun kangas riitti vain väärinpäin... Eli kuva ois tullu kylelleen jotenka mä huristelin kahesta kappaleesta tämän repun. Tostnoivaan reppuhan on yhestä palasta ommeltu.


Sitte ohjetta ois kannattanu nouvattaa. Mun nauhakuja on noin puolet kaposempi ku mitä ois kuulunu. Mitä lie aivorupsuja taas päästelly kun se piti nuin kappeaksi tehä. Ei kait sinä muuten van oli vähän työlästä pujotella narut paikolleen. Naruiksi päätyi 140 cm pitkät kengännauhat jotka jostai alelaarista olen joskustaina ostanu.
Rimpessalta kyselin sirkkojen väriä, punaset vai vaaleenpunaset ja kuten näätte ni molempia! Miksen minä ällyö tehä nuin kun yritän kahen värin väliltä valita 😕


Repun kulmiin tuli vahvikkeeksi kangaspalat niin kestääpähän paremmin käytössä. Nuokin palat on teinin vanhoista tuulihousuista.



No kun reppu sitten oli valmis niin rimpessa sitä katteli hiukan vaisusti, että juu-u, mutta se kaipais hänen mielestä vähän jotain blingblingiä.
Okei. Muistelin ostaneeni joskus taannoin Lidlistä kangasvärejä joissa tais olla kimalletta. No kyllä, hamstraus kannattaa! Kimalleliimojahan ne oli ja tarkotettu justiinsa tekstiilikäyttöön. Ei muuta ku sopostamaan sitten vaan. Kun liimat oli kuivuneet niin lopultakin sain hyväksyvän katseen pikkuihmiseltä. Nyt se on hyvä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti