Kerroin vuosi sitten kangaspuista jotka sain ukkelilta semmonen pari vuotta sitten. Pikku ongelmien ja hyytymisien jälkeen nyt rääpäsin kesälomalla ekan n. 9 m loimen loppuun ja matot on nakeltu lattialle. Loimessa 15 säikeinen kalalanka. 194 lankaa eli noin 90 cm leveitä mattoja.
Eka matto oli harjottelu- ja opettelumatto. Ihan puhtaasti räsymatto. Koira saa pitää sen. Tämän teko kesti vuoden päivät kun homma hyyty välillä. Ei oikein puut olleet vireessä eikä jaksanu saikata sitten enempiä sen kanssa eikä äly riittäny pähkäilyyn, että mikä piuha siellä nyt on väärin jne. Viriö ei vaan auennu niinku oisin halunnu.
Homma ei sitten oikein napeksinu ja keskityin vain puikoilla kutomiseen.
Nyt sitten kun loma alko niin löin puut vireeseen ja homma alko sujua. Apua kävin kitisemässä taas naapurista joka on hästänny kangaspuijen kans enemmänki.
Matolle tuli pituutta 115 cm ja se sai riittää. Painoa 1,8 kg.
No sitten kutomaan jotain jossa ois vähän jotain ideaakin. Vähän... Minähän en hommaa ajatellu alkua pidemmälle joten enhän älynny ajatella kuinkahan mahtas kuteet riittää. Piti tulla keltaraidallinen matto kokonaan, mutta kuten näkyy niin ei tullu. Huomasin hyvinki pian, että no eihän tuo keltanen tule riittämään joten piti keskikohtaan ettiä jotain muuta. Löysin turkoosia palleron joten sitä siis maton keskikohtaan. Noh, jälleen kerran hokasin, että ei se riitä! Hemmetti, armoton metästys löytyskö lisää. Siinä pyöri lasten vaatteet jo käsissä, että lyönkö silipuksi. En sitten kumminkaa raskinu ehjiä vaatteita alkaa silppuamaan vaan löysin tyttären collaripöksyt jotka ihan varppina ei sille ennää sovi ja pikkusen löysin haaroista kulumaa joten nehän voi silputa! Ja kas raita sai täyden mittansa.
Silti keltanen ei riittäny kokonaiseen raitaan maton lopussa joten taas metästämään. Löysin tyynyliinan jossa oli likelle samaa keltasta ja silipuksi vaan, olihan se jo vanha, varmasti kohta hajoaa. Vähän tuli vihreetä sen tyynyliinan matkassa mukaan, mutta valmiista matosta huomasin sitten, etteipä haittaa kun maton toisessaki päässä oli vihreää mukana.
Tälle matolle tuli pituutta 160 cm. Painoa pari kiloa.
No sitten olin tuota edellistä paukuttaessani tilannu semmosen 24 kiloa trikookudetta into pinkeänä, että pitää saaha jotain kivaa. Niistä otin sitten pääväriksi sinapin. Raitoina keltasta, tummaa ja vaaleaa vihreää. Harmaa vaaleana kulkee koko maton pittuuelta paitsi pariin kohtaan vaihoin tummempaa harmaata.
No tässäki oli vähällä olla jotain suunnitelmaa, mutta niin vain kävi, että paukutin vähän välillä mitä sattuu.
Kuteet oli tosi epätasalaatusta. Reunat mutkittelee ja aaltoilee. Ei siitä tullukkaa niin hyvä ku mitä puissa näytti. Samaa mieltä oli vissiin koirakin. Sisäsiistiksi luulemani penikka kyllästyi mattoon parissa päivässä ja yhen päivän aikana lähätti kolmet pisut matolle.
No ei kait siinä ku matto pessuun ja sinne vaan vesisateeseen kuivumaan. Taisi olla ihan hyvä juttu kun näyttää, että sehän suoristu vähän. Ei oo laineita niin enää, reunat kuitenki mutkittelee yhä.
Maton pituus on paria senttiä vaille 3 metriä. Kudetta taisi mennä noin 4,5 kg.
Sitten vielä loppu loimeen jotain. Halusin kokkeilla ripsiä ja meinasin tehä koko maton sillä, mutta jo alku näytti niin löysälle, että purin pois. Paukuttelin sitten kahella sukkulalla kun aikasemmat on kaikki tehty kolmella ja kun lopettelin eka raitaa niin päähän päläkähti taas, että no haluan mää sittenki sitä ripsiä sekaan... Raidat sitte loppuu aina ripsiraitaan. Äkikseltään vois kuvitella, että se ripsiraita ois pitäny laittaa noijen raitojen keskelle, mutta kun en ajattele ni nyt meni näin. Mutta ei tuo minusta niin huono idea ole.
Mulla piti moneen kertaan rassata nuita reunoja, että mitenkähän ne pittää oikein tehä kunnes en jaksanu ennää. Niistä tuli nyt sitte tommoset, toinen reuna erilainen. Van se luottaa.
Tätä paukutin niin pitkästi, että joku loppuu. Ekana loppu vihreä ja matolle jäi pituudeksi 147 cm. Paino 2,5 kg.
Kyllä ne minusta mattoja muistuttaa ja kaikki nakkelin lattialle. Jo vaen ne välttää! Uusi musta loimi oottelee jo puihin virittelyä jahka taas jaksan innostua ja keksin miten sen sinne virittäs. Mennäkkö samoilla sävelillä vai kokkeilisko jotain uutta.
Kauniita mattoja! Minäkin olen aikanaan kutonut, mattojen lisäksi shaaleja ja pöytäliinoja. Puutkin olis, mutta ei tällä hetkellä paikkaa, mihin ne pystyttäis.
VastaaPoistaKiitti. Harmin paikka kun ei paikkaa löydy puille. Onhan tuo kumminki ihan mukavaa touhua. Kun vaan oikeesti oppis joskus kutomaan!
Poista